Kuvien esittäminen

Montako tapaa Meillä on esittää kuvia? Ennen vanhaan filmit vietiin kamerakauppaan kehitettäväksi ja sen jälkeen paperikuvat liimattiin albumiin. Oheen kirjoitettiin jonkin verran tekstiä. Jos joukosta löytyi joku erikoisen hyvä kuva se suurennettiin, pantiin kehyksiin ja laitettiin seinälle. 

Kun diapositiivi filmi ilmestyi näytimme kuvia kuultokuvina valkokankaalla. Käytimme myös valkokangasta kaitafilmien esittämiseen. Mutta suunnitelimmekko esitystä millään lailla? Emme yleensä. Kuvat teetettiin dioiksi tai kaitafilmirulliksi jotka sitten ladattiin projektoriin sellaisenaan. Esitykseen sisältyivät (etenkin kaitafilmeissä) epätarkat, tärhtäneet, vapisevat ja tärisevät, yli- ja alivaloittuneet otokset, jne. (Diaesityksessä ehkä poistimme joitain kuvia).

Valokuva-albumiin pistimme ehkä hieman enemmän työtä kuin dioihin ja kaitafilmiin. Valitsimme albumiin tulevat kuvat, lajittelimme ne jonkin systeemin mukaan kuten aikajärjestys, henkilö, tapahtuma, lisäsimme selittävää tekstiä, matkalippuja, ruokamenuja, postikortteja, jne. 

Nykyisin on liian vaikeaa kaivaa esiin diaprojektori tai kaitafilmiprojektori ja valkokangas ja laittaa ne esittelykuntoon. Sitten pitää vielä löytää ja järjestää esitysmateriaalit: diapositiivit, filmirullat, ääninauhat, ja kaikki muu joka kuuluu tähän esitykseen.

Sitäpaitsi, jos haluamme näyttää videoita tai kaitafilmejä tarvitsemme yleisön. Muistamme varmaan hyvin kuinka ihmisille tuli kiire jonnekin muualle, tai löysivät jonkin muun tekosyyn päästäkseen katsomasta diojamme ja kaitafilmejämme joiden aiheet olivat pitkästyttäviä, ilman minkäänlaista kertomusta, huonolaatuisa, täriseviä, epätarkkoja, ja jotka kestivät tuntikaupalla.

Nykyisin ihmiset kyllä katsovat kohteliaisuudesta muutaman valokuvan puhelimesta ja selaavat hetken tylsistyneinä albumeitamme mutta mitään varsinaista kiinnostusta kuviamme kohtaan ei ole.

Mutta oliko kuvillamme jotain kantavaa voimaa? Kuten kertomusta tai tunnetta? Vai oliko se dokumentti tapahtuneesta? En mitenkään halvenna dokumenttia ja sillä on tärkeä merkitys kuvien säilyttämisessä. Mutta ehkä dokumentti olisi parempi ja kiinnostavampi jos lisäisimme siihen tunteellisen kertomuksen säilyttäen kaikki faktat. 

Kuinka sitten tuomme kuvamme esille?

 

Miksi ja milloin otamme kuvia?

Yleensä kysymyksessä on jokin tapahtuma jota emme halua unohtaa: ehkä ulkomaanmatka, ehkä häät,ehkä syntymäpäivät, ehkä urheilutapahtuma tai jokin muu normaalista arjesta poikkeava tapahtuma.

Tai ehkä haluamme vain saada kuvan jostain tietystä henkilöstä: miltä hän näytti silloin, kuinka hän oli pukeutunut, mitä hän teki, ketkä olivat hänen seuralaisensa ja niin edelleen ja niin edelleen. 

Otamme myös muita kuvia kuten ”pakolliset” kuvat kuten passikuvat, kuvat henkilökortteihin, kuvia asemakaavoista viranomaisia varten, kuvia rikkimenneistä esineistä joista haluamme korvauksia, jne. Siis, käytämme kuvia dokumentteina!

Entä kuvat seinillä, työpöydillä ja muissa, hyvin näkyvillä paikoilla kodeissamme ja työpaikoillamme? Onhan siellä tauluja ja muita koristeita, mutta kuvat meille tärkeistä henkilöistä, asioista ja paikoista löytyvät hyvinkin näkyviltä paikoilta. Näitä kuviaemme  edes huomaa jos ne ovat paikoillaan, mutta niiden häviämisen huomaamme heti. 

Otamme kuvia tilanteesta jonka haluamme muistaa. Kuinka usein katsomme noita kuvia eli muistojamme? Emme kovinkaan usein. Minne laitoin kuvat siitä matkasta kun olimme Espanjassa? Missä ovat kuvat setäni häistä? Entä missä on se video kun lapsemme leikkivät altaassa koiriemme kanssa? Ja onkohan meillä vielä se kaitafilmi kun kaaduimme kanootilla joessa?

Miksi emme katso ja arvosta kuviamme? 

Siitä seuraavaksi.

Kuvien Taustaa

Mitä Kuvat Ovat

Mitä kuvat ovat? Mikä on, ja on ollut, niiden tarkoitus? Mikä tarkoitus niillä vieläkin on? Yritetään perehtyä kuvien olemukseen.

Nämä ovat ainoastaan omia mietteitäni eivätkä mitään kiveen kirjoitettuja totuuksia. Kuitenkin ne muodostavat perusteen sille miten asian ymmärrän.

Kuva on kertomus ja dokumentti menneestä tapahtumasta.

Millaiselta henkilö näytti silloin, mitä hänellä oli päällään, mitä hän oli tekemässä, kenen kanssa, missä, jne, jne.

Millainen maisema oli talvella ja millainen se oli kesällä.

Talo oli viellä rakenteilla               Auto Oli likainen

Kuva on kertomus tunteista.

Juhlissa oli vähän tylsää          mutta tanssiminen oli kivaa          ja ruoka oli hyvää

Entäpä taiteissa olevat kuvat? Mitä meille kertovat Goottiset, renessanssiset, barokkiset romanttiset ja niin edelleen kuvat?


                          

Entä ekspressioniset, abstraktiset, kubistiset, fauvistiset futuristiset, piktorialismiset, primitivismiset  ja niin edelleen kuvat? Taidesuuntauksia on satoja. Joitakin ymmärrämme hyvin joitakin jotenkuten ja toisista emme saa mitään selvää. Mutta mikä on niille kaikille yhteistä? Ne kaikki kertovat tarinan ja kertovat tunteista.

Miten Kuva kertoo tapahtuman? Yksittäisessä kuvassa saattaa olla monta osatekijää jotka valottavat tapahtuman eri puolia. Esimerkiksi kuva taistelusta kertoo päällikön kuolemasta, naisten ja lasten paosta ja pelosta, haavoittuneen tuskasta. Kaikki nämä osatekijät luovat kuvan tunnelman.

Mutta harvemmin katsomme ainoastaan yhtä kuvaa. Yleensä näemme monta kuvaa kerralla samasta aiheesta: esimerkiksi taide- tai valokuvanäyttelyissä, albumeissa ja kuvakirjoissa, lehdissä, televisiossa, jne. ja nämä kuvat yhdessä kertovat tarinan.

Kun joku kaivaa puhelimen taskustaan ja alkaa näyttää meille omia kuviaan hän harvemmin näyttää meille henkilöä tai tapahtumaa yhdessä kuvassa ainoastaan. Meille näytetään Matti tanssimassa vaimonsa kanssa, Matti hakemassa kakkua, Matti isänsä kanssa ja Matti juoksemassa ympäri pihaa.  Ja saatamme vielä nähdä Matin ajamassa polkupyörällä 15-vuotiaana ja hyppäämässä uima-altaaseen 10-vuotiaana.

Ensimmäiset kuvat ovat esi-isiemme tekemiä kalliomaalauksia ja jo niissäkin ilmenee kerronnan periaate.  Voimme vain arvailla kuvien tarkoitusta. Ehkä ne olivat uskonnollisia? Ehkä niiden tarkoituksena oli korostaa metsästysonnea tai ehkä ne olivat jälkipolville tarkoitettuja ohjeita metsästyksen saloista? Olipa kuvien tekemisen syy mikä tahansa jo niistä Ilmenee kuvien perimmäinen tarkoitus eli tapahtumien ja tunteiden kerronta.

Tässä blogissa keskitynkin enemmän kerrontaan kuvilla, useista kuvista luotu kertomus, dokumentti ja tunnelma (video, diaesitys, kuvamontaasi, jne.) mielummin kuin yksittäisen kuvan luoma tunnelma ja kertomus